Somen käytöllä ja somen käytöllä on eroa #somefi

Hartolta jälleen mielenkiintoinen tilastokatsaus hänen blogissaan, linkki tuolla ihan postauksen lopussa, kiitos siitä! Tilastoista selviää kuinka paljon palveluita käytetään mutta niistä ei näe minkälaiset käyttötavat ovat yleisiä. Sellainen kiinnostaisi todella paljon.

Innostuin kuitenkin miettimään asiaa sen verran että piirsin nelikentän (nelikentät FTW) aiheesta. Somen käytöllä ja somen käytöllä on nimittäin paljon oleellisia eroja. Tässä kenttä ja alla lyhyet selvitykset aiheesta.

Screen Shot 2015-10-23 at 06.57.10

Huom! Näiden tarkoitus ei ole arvottaa kenenkään käyttäytymistä somessa, kukin tekee kuten parhaaksi näkee tavoitteistaan riippuen. Lisäksi tietenkin yksi henkilö voi tehdä näitä kaikkia tai useita näistä.

Yksin – rajatusti

Ihminen “kuluttaa” sisältöjä. (inhoan muuten käsitettä sisältöjen kuluttaminen). Eli siis katsoo videoita, linkkejä, blogitekstejä yms. Ei kerro lukemisistaan tai katseluistaan mitään, eli ei ole ns. sosiaalinen vaikka voikin tehdä aktiviteettia sosiaalisessa kanavassa kuten Facebookissa.

Yhdessä – rajatusti

2 ihmistä tai useampi toimii yhdessä jossain suljetussa kanavassa tai kanavan ryhmässä, esim. WhatsApp:n tai Facebookin ryhmissä tai lähettelee yksityisviestejä eri alustoilla. Sosiaalista toimintaa, joka ei näy päällepäin henkilöiden profiileissa (jos nekään ovat julkisia).

Yksin – julkisesti

Ihminen toimii sisältöjen parissa tykkäilemällä, jakamalla tai jopa tekemällä niitä itse. Näin muutkin näkevät mitä henkilö puuhastelee, eli sosiaalinen aspekti toteutuu tavallaan. Tällaista voi tehdä myös tavallaan epäsosiaalisesti, eli vain julkaisee tai linkittää omia sisältöjä mutta ei esimerkiksi koskaan lähde mihinkään keskusteluihin ainakaan julkisesti.

Yhdessä – julkisesti

Tätä on kaikki avoimissa ryhmissä tai virroissa tehtävä yhteistyö kuten keskustelu. Ihmiset (2 tai useampi) vaihtavat ajatuksia tai hymiöitä niin että muutkin näkevät tuotokset.

Itseäni siis kiinnostaisi tosia paljon tilastot eri kanavista sillä näkökulmalla että miten paljon tällä tavalla luokiteltua toimintaa niissä on. Esim. kuinka moni käyttää Snapchattia julkisen My Storyn julkaisemiseen vs ne, jotka pääosin privaviestittelevät sillä.

EDIT: Miia Kosonen huomasi Twitterissa samantien että tämä jaottelu liittyy tavallaan Tuija Aallon klassiseen työminä-privaminä -erotteluun ja se on ihan totta. Kuluttaminen ja julkaiseminen ja keskustelu onnistuu kaikissa Tuijankin määrittelemissä rooleissa. Tsekatkaa loistava juttu tuolta (slide 13 ja muutenkin):

http://www.slideshare.net/Tuija/ty-ja-vapaaajan-min-sosiaalisessa-mediassa-sosiaalisen-median-seminaarisarja-55

Harton tilastopostaus tuolla:

https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-snapchat-kilpasilla/

Advertisements

4 thoughts on “Somen käytöllä ja somen käytöllä on eroa #somefi

  1. Tässä lisää fläshbackia vuodelta 2010: Toimittaja Antti Isokankaan ja sosiaalisen median asiantuntija Riku Vassisen mukaan sosiaalisessa mediassa liikkuvat eri toimijat voidaan lukea kuuteen eri ryhmään. Osallistumisen tasot verkossa heidän mukaansa
    Kuhnurit
    Hengaajat
    Jakorasiat
    Peukuttajat
    Reagoijat
    Friikit

    Yksin rajatusti – lohkoon osunevat kuhnurit ja hengaajat.

    Kuhnuri on käyttäjä, joka ei halua olla suoranaisesti vuorovaikutuksessa sivuston tai
    sisällöntuottajan kanssa, vaan nauttii sisällöstä ja kuluttaa sitä omiin tarpeisiinsa. Kuhnureiden
    parissa toimiessa tärkeintä on sisällön nopea sisäistäminen, koska kuhnuri ei
    viihdy sivustolla kauaa ellei sisältö hyvin nopeasti saa häntä pauloihinsa. Kuhnuri ei
    myöskään useimmiten palaa sivustolle, joten käynti on kertaluontoista ja nopeaa. Tälläisinä
    voidaan pitää massoja Internetissä ja ihmisiä, jotka eivät vakiinnu kävijöiksi
    sivustolle. (Isokangas & Vassinen 2010, 97.)

    Hengaaja puolestaan on ihminen, joka ei varsinaisesti näy sivustolla muuten kuin toistuvina
    käynteinä. Hengaaja ei jätä kommentteja keskusteluihin, eikä myöskään linkitä
    sivustolle, mutta kokee sivustolla olevan materiaalin riittävän mielenkiintoiseksi ja
    hyödylliseksi toistuviin käynteihin. Hengaajalle tärkeää on sisällön laatu ja miellyttä-
    vyys ja linkittyminen saman aihepiirin medioihin. (Isokangas & Vassinen 2010, 98.)

    Jakorasiat ja peukuttajat lienevät lohkossa yksin julkisesti

    Jakorasiat ilmoittavat pitävänsä sivustostasi tai mediasta jakamalla sitä eteenpäin
    omissa medioissaan. Tämän voi suorittaa helposti painamalla nykyisin useilla sivustoilla
    olevaa ”jaa sivu” -nappia, tai lähettämällä linkin esimerkiksi Facebook-sivuillensa tai
    Twitteriin. (Isokangas & Vassinen 2010, 98.)

    Peukuttajat on taso, joka on yleistynyt Facebookin myötä. Tämä on ollut aktiivisuuden
    mittari jo monilla aiemmilla sivustoilla, kuten Diggissä (Digg, about). Eli painamalla
    nappia jossa on peukalo ylös, ilmaiset, että materiaali oli sinulle mieluisaa ja hyödyllistä.
    Mahdollisuus painaa peukalo alas ilmaisee taas tyytymättömyyttäsi materiaaliin.
    Tämä on helppo tapa olla aktiivinen sivustolla ilman suurta panostusta. (Isokangas &
    Vassinen 2010, 98.)

    Yhdessä julkisesti – kenttään sijoittaisin reagoijat ja friikit

    Reagoijat keskustelevat ja vuorovaikuttavat osaltaan mediaan. He saattavat keskustella
    asian vierestä tai keskustelu saattaa olla agressiivista ja epäasiallistakin, mutta parhaassa
    tapauksessa keskustelua syntyy paljon ja se on mielenkiintoista ja aktiivista. Esimerkiksi
    poliitikoiden kirjoituksiin Internetissä saatetaan reagoida hyvinkin nopeasti ja sitä
    voidaan pitää hyvänä asiana. (Isokangas & Vassinen, 2010, 99.)

    Friikit, eli yrityksen ja median suurimmat fanit ovat fanaattisia harrastajia, jotka pitävät
    yrityksestä tai tuotteesta ja käyttävät paljon aikaa tuodakseen esille omaa näkemystään
    brändistä. He toimivat yritykselle suurena voimavarana ja ovat palvelulle tärkeitä äänitorvia.
    Esimerkkinä voidaan pitää remixejä yritysten mainoksista Youtubessa ja tuotteiden
    tuunausta, kuten myös faniblogeja, joissa keskustellaan rakastetusta brändistä ja
    tuotteesta. Fani voi nähdä hyvinkin paljon vaivaa sisällön luomiseen ja tuotteen esittelyyn
    Internetissä ja omassa sosiaalisessa mediassaan ja näin ollen tutustuttaa omaa ympäristöään
    tuotteeseen ja brändiin. He siis luovat sisältöä ilmaiseksi puhtaasta rakkaudesta
    tuotetta ja brändiä kohtaan, joten yrityksen pitää muistaa ja palkita heitä säännöllisin
    väliajoin. (Isokangas & Vassinen 2010, 101.)

    Tekstikappaleiden lähde: JÄRVINEN, JUSSI: Verkkomedian rahoituskeinot, HessunKahvilan kuuntelijakysely
    TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma
    Yritystoiminnan suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö Huhtikuu 2011

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/28954/Jarvinen_Jussi.pdf?sequence=2

    Tuija

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s