Snapsterin tie on kevyt … tai raskas #snapchat

Pari pikaista (edit: tulikin aika pitkä postaus, tsemppiä lukijalle) keskeneräistä juuri koiralenkilta tulleiden aivojeni ajatusta siitä, miksi Snapchat on tuonut jotain uutta omaan somekuplaani. Taustaa sen verran että olen kokeilumielessä käyttänyt Snapchatia toukokuusta lähtien, kuvaten My Story -pätkiä vanhalla iPad 2:lla, joka ei ole ideaali ko. tekemiseen. Parin viikon päästä väline vaihtuu joten voi olla että tekeminen lisääntyy/muuttuu, kuka tietää.

Ensivaikutelmani palvelusta, ehkä ei-intuitiivisen käyttöliittymän ja oman huonon välineeni takia oli että onpas typerä palvelu, paljon melua tyhjästä. Seurasin muutamia ihmisiä, katselin videopätkiä ja kokeilin tehdä omia. Pätkät (muiden ja omani) olivat arkisia välähdyksiä, yleensä hetken mielijohteesta tehtyjä, vailla sen kummempaa tarkoitusta.

Nyt, kun olen löytänyt uusia seurattavia, jotka eivät ole itselleni mistään ennestään tuttuja, olen nähnyt taas paljon hetken mielijohteesta tehtyä tarkoituksetonta melua. Ja yhtäkkiä asenteeni palvelua kohtaan on muuttunut. Jotkut, eivät kaikki, osaavat tehdä lyhyistä vajaan minuutin pituisista pätkistä viihdyttäviä, syvällisiä, absurdeja, kantaaottavia, loputtoman ironisia ja huikeita performansseja. Ja silti, sama katoavaisuus ja hetkellisyys ja suunnittelemattomuus hallitsee tätä kaikkea.

Tuo on omalla kohdallani ehkä juuri nyt suurin syy palvelun viehättävyyteen. En esim. ole juuri koskaan nähnyt sellaista vlog -postausta, jonka jaksaisin katsoa kokonaan. Ehkä siksi että ne ovat usein hyvin pitkiä, usein moneen kertaan leikattuja, sisältävät usein tuota ihan samaa tarkoituksetonta arjen väläyttelyä. Ymmärrän siis sen viehätyksen mutta formaatti ei ole miellyttänyt katsojana.

Tekijänä sama juttu, youtube -videossa on mielestäni spontaaniin luomiseen muutaman vaiheen liian pitkä ketju ideasta tuotantoon. Snapchatissa viive on minimaalinen. Idea tulee, (ei välttämättä tietenkään enää huomenna hyvältä tuntuva), sen voi toteuttaa ja tekele on julkinen saman tien (ja pysyy My Storyssä sen 24h, ellei sitten itse tule katumapäälle ja poista aikaisemmin). Tätä kautta syntyy sensuroimattomia kokeiluja, joissa on usein yllättävän paljon syvyyttä, ja toisaalta joskus taas ei yhtään.

Entä sitten? No, yhtäkkiä tutuistakin ihmisistä tulee esiin uusia kiinnostavia puolia, tai sitten he käsittelevät jotain tuttuakin aihetta jostain oivaltavasta kulmasta. Lyhyiden pätkien puskeminen ulos hyvin lyhyellä harkinta-ajalla paljastaa ihmisen nopeasti, roolia on vaikea pitää yllä kauaa. Muodostuu jonkinlainen Snapster -persoona/alter ego, ja yllättävän nopeasti muiden jutuista löytää sävyn, jolla vaistomaisesti(?) tuotantoaan tekevät.

Siloteltujen kuvien ja loppuun asti viritettyjen yritys- ja henkilöbrändien maailmassa tämä kaikki on kovin virkistävää. On kiva katsoa kuinka niin monella eri tavalla hyvin rajoitettua alustaa voi hyödyntää yhdistelemällä kuvia, videoita, musiikkia, tarroja jne. Syntyy hetken kestäviä performanssitaideteoksia ja joskus myös äärimmäisen tylsiä monologeja ja kaikkea siltä väliltä.

Tällä hetkellä siis nautin tästä kaikesta siksi että toistaiseksi ollaan vielä tuoreella maaperällä, jossa normit ja säännöt eivät vielä liikaa rajoita luovuutta. Ehkä kun mennään muutama kuukausi eteenpäin, meillä on jo ensimmäisten kuuluisien Snapstereiden siirtymisiä mainstream -median maailmaan? Sitä seuraa sitten vääjäämättä henkilökultteja, ilmaisun rajoittumista, tähdenlentomaisia uria ja särkyneitä sydämiä.

Tämä kaikki toki asettaa omia paineitaan ja myös laittaa miettimään omaa suhdetta julkaisemiseen. Miten suhtaudun julkaisemiseen videolla, joka on itselleni paljon oudompi muoto (toistaiseksi, harjoitusta tulee koko ajan) kuin teksti ja kuva. Mitä haluan julkaista itsestäni, arjestani, elämästäni video/kuvamuodossa tuntemattomille ihmisille ilman editointia? Miksi julkaisisin mitään? Tällaisia kysymyksiä pyörii mielessä, enkä ole vielä niihin mitään lopullisia vastauksia kehitellyt. Tällä hetkellä otan tekemisen ilman paineita ja yritän lähinnä oppia ja nauttia siitä. Hyvänä pidän sitä että formaatti haastaa kliseiselle epämukavuusalueelle ja toisaalta antaa mahdollisuuksia kokeilla paljon sellaista, jota ei muihin kanaviin haluaisi laittaa.

Palataan Snapchatin puolella.

snap

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s