Tietotyön kehitys ja miksi välineillä ei ole väliä #tietotyö #uusityö

Kaltaiseni tietotyön kehittäjät tuskailevat ajoittain sen asian kanssa, että ihmiset ja organisaatiot eivät aina omaksu uusia työtapoja ja välineitä mielestämme tarpeeksi nopeasti. Kirjoittelin aikaisemmin syistä siihen mutta nyt vielä vähän lisää diagrammia ja teoriaa. Pointti niille, jotka eivät jaksa lukea pitkään: tavoite on tärkeämpi kuin väline, vaikka molemmat ovatkin tärkeitä.

Työ, oli se sitten “uutta työtä” tai “wanhaa työtä” perustuu yksinkertaisimmillaan kolmeen asiaan: suohon, kuokkaan ja Jussiin. Jussi on tekijä, suo on työn kohde ja kuokka on työväline. Lisäksi on vielä lopputulos eli tavoite, eli mitä se Jussi oikeastaan haluaa saada puuhastelullaan aikaan? Ei kai hän sentään huvin vuoksi sitä suota työstä? Eli esimerkiksi raivattu maa-alue, jonne voi sitten tehdä jotain muuta, esim. talon kuten taisi tehdä Täällä pohjantähden alla -kirjassa.

Tästä on kaaviokin:

First_Generation-trim

Mitä tekemistä tällä on tietotyön välineiden kanssa?

Kuten eilisessä ohjelmassa, jossa keskusteltiin sähköpostin kohtalosta, tuli esille se että ihmiset valitsevat (jos heillä on siihen mahdollisuus) tarkoituksenmukaisimman saatavilla olevan välineen hoitaa homma niin että tavoite tulee saavutetuksi.

Esimerkki: minulla on tarve saada kontakti kaveriini, joka on toisessa kaupungissa. Tykkään itse käyttää mieluummin WhatsAppia mutta hänellä ei sitä ole joten soitan hänelle. Tavoite on saavutettu, vaikka en hyödyntänytkään siihen moderneinta mahdollista teknologiaa.

Miksi yksilön valinnat eivät riitä?

Miksi sitten firmojen sisäiset järjestelmät eivät päivity koko ajan dynaamisesti sen mukaan mitä ihmiset valitsevat? Aina ei ihmisille anneta vaihtoehtoja. Joskus taidot eivät riitä. Voi olla että keskitytään intensiivisesti tavoitteeseen eikä mietitä kuin harvoin uusia tapoja päästä siihen (sillä toimintatapojen muutos ei ole mikään triviaali juttu, jota kukaan tekee joka viikko) Voi olla että joku osa isosta firmasta käyttää varjo-IT -systeemejä, eli vaikka Facebook -ryhmää tiedon nopeaan vaihtamiseen, koska firma ei tarjoa mitään hyvää tapaa siihen. Voi olla että osa porukasta ei suostu FB -ryhmiin koska haluaa pysyä erossa koko palvelusta.

Toisin sanoen, kyseessä on sosiaalinen käytäntö, jolla on hyvin vähän tekemistä modernin teknologian kanssa. Tässä toinen kaavio:

Toimintajärjestelmä

Edelleen, tavoite on tärkeä osa tekemistä. Jos minun pitää kontaktoida asiakasta, teen sen tarkoitukseen sopivimmalla tavalla, joka on ok työyhteisölleni, asiakkaalle jne. Jos minun pitää tiedottaa koko omaa firmaani, teen se tavalla, josta olemme yhdessä sopineet (säännöt), joka toimii juuri meille (yhteisö) ja laitan siis viestin itse Yammeriin (työnjako – jossain muualla voisi olla niin että viestintäosaston edustaja kirjoittaa jutun intraan).

Joko päästäisiin pikku hiljaa siihen pointtiin ja miten niin välineillä ei ole väliä?

Jos tavoite on jotain muuta kuin “käyttää aina uusimpia mahdollisia välineitä”, silloin niiden käyttö tulee olennaiseksi ainoastaan jos ne palvelevat tavoitetta paremmin kuin ennen, tai jos yhteisö / johto tekee päätöksen että siihen suuntaan mennään. Ehkä uutta tässä kuluttajistumisen ajassa on tosiaan se että meillä yksittäisillä ihmisillä on onneksi enemmän mahdollisuuksia kokeilla nopeasti vaikkapa uusia viestintävälineitä. Vaikkapa nyt samantien on mahdollista asentaa omaan älylaitteeseen WhatsApp ja kokeilla josko jonkun saisi sillä kiinni. Tai voi asentaa Periscopen ja kokeilla striimata jonkun viestin toisille. Tai voi vaikka testata Yammeria.

Olen itse nähnyt monia hyviä puolia esimerkiksi juuri Yammerin käytölle, sen verran että toivoisin monien kokeilevan sitä omassa toiminnassaan, koska kokeilu voi olla nopeaa eikä se maksa muuta kuin aikaa. Parasta on että jos vaikka sitten päätetäänkin että ei käytetä, niin päätös perustuu kokemukselle ja tiedolle eikä ennakkoluulolle. Pitäisin kokeiluissa aina fokuksen tavoitteissa (miten tämä uusia asia palvelee meitä paremmin) mutta myös mielen avoimena uusille odottamattomille mahdollisuuksille.

Laajempi versio kaaviosta vielä:

engestrom_gen_activity_system1

Kaaviot liittyvät Engeströmin ja Vygotskin toiminnan teorioihin. Tsekatkaa googlesta lisää jos aihe kiinnostaa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s