Miten sivistys liittyy liikuntaan, ravintoon, digitalisaatioon ja kirjoihin?

Liikunta on tylsää pakkopullaa, jota harrastavat vain tekopirteät jumppajarmot ja -pirkot. Ravinto on pelkkää laihduttamista tai tämän viikon muotiruokavaliota. Digitalisaatio on nörttien puuhastelua. Kirjat ovat auttamattoman vanhanaikainen media ja sitäpaitsi ei kellään ole aikaa lukea edes blogeja.

Mitä sivistys sitten on? Onko se syntymistä “kulttuuriperheeseen” viulu ja Dostojevski kädessä ja ainoastaan ns. korkeakulttuurista keskustelua nenä pystyssä?

Lähden hakemaan toista näkökulmaa. Mielestäni sivistys on uteliaisuutta isoa kuvaa kohtaan, sitä että haluaa tietää miksi ja mitä ilmiöihin kuuluu. Se on halua syventää omaa tietämystään, ei brassailla detaileilla muille.

Näkisin että kokonaiskuvan hakeminen auttaa varsinkin meidän todella pirstaloituneessa mediakentässämme. Pari päivää sitten Aku Varamäki nosti esiin hyvän aiheen, eli miksi terveysjournalismi näyttää niin urpolta kuin miltä se näyttää. Joka toinen viikko nostetaan esiin joku täysin epärelevantti yksityiskohta ravinnosta tai liikunnasta, ja hakemalla haetaan sille kohua. Esim. “Nakkien syöminen keskiyöllä lotusasennossa parantaa seksielämääsi 10%!”

Tällaista samanlaista höpinää tulee näistä kaikista listatuista aiheista. Ihminen on jatkuvassa kurapommituksessa ja jos hänellä ei ole kokonaisukuvaa aiheesta, joku ihan täysi käärmeöljyhenkinen tuuba saattaa turhaan kuluttaa energiaa.

Avuksi tulee itsensä sivistäminen. Miten se tapahtuu? No, huono uutinen on että siinä joutuu näkemään vaivaa ja siihen menee aikaa. Sitä ei voi myöskään tehdä väkisin suorittamalla yhdessä illassa. Hyvänä puolena on se että sillä tavoin mikään kohudieetti tai karismaattinen hölynpöly ei pääse enää iholle yhtä paljon kun osaa suhteuttaa asiat kokonaisuuksiin.

Tässä vinkkejä:

1. mene juurille eli selvitä ihan perusasiat

Liikunta: Selvitä perusteet kehon liikkeistä. Tutustu joogaan, painonnostoon ja akrobatiaan sekä kamppailuun. Selvitä mitä tarkoittavat voimaharjoittelu ja kestävyysharjoittelu ja erilaiset intervallit.

Ravinto: lue joku hyvä perusopus. Selvitä mitä proteiini, hiilihydraatti ja rasva ovat. Vertaile eri suosituksia.

Digitalisaatio: selvitä internetin taustoja. Tutustu sosiaalisen median historiaan.

Kirjat: lue muutama klassikko ja joku hyvä kirjallisuusaiheinen kirja kuten vaikka se Kunderan kirjoittama aika ohut.

2. Kysy asiantuntijoilta (huom. monikko)

Pätee kaikkiin esimerkkeihin. Älä kuuntele vain yhtä gurua, vaan selvitä vaikutusvaltaisimmat ja vertaile mitä heidän sanomisissaan on yhteistä.

3. Etsi yhdistäviä tekijöitä

Kaikkiin esimerkkeihin liittyy kaikenlaisia koulukuntia, joilla saattaa olla intressejä saada sinut vaikuttumaan siitä että edustavat ainoaa oikeaa tapaa hahmottaa asia. Unohda tämä, keskity sen sijaan etsimään yhdistäviä tekijöitä eri koulukuntien tekemisistä, niitä löytyy paljon.

4. Pysy uteliaana

Niin kauan kuin aihe kiinnostaa, etsi siihen uusia näkökulmia ja kokeile eri asioita. Yritä välttää kyynisyyttä ja “ei mitään uutta auringon alla” -ilmiötä, vaikka kaikissa teemoissa onkin aina toistoa toiston perään. Jos kuvittelet tietäväsi kaiken tietämisen arvoisen, olet todennäköisesti väärässä tai vain täynnä itseäsi.

No niin. Näillä helpoilla vinkeillä yksikään nakkidieetti tai huono kirja ei enää pääse tuhlaamaan kallista aikaasi. Lisäksi aiheeseen syventyminen rikastaa siihen liittyviä kokemuksia ja sitä kautta parantaa elämänlaatua. Eipä kestä.

EDIT: lisätään listalle Timo Rainion mainitsema tekemällä oppiminen! Jos joku asia on vieras, rohkeasti kokeilemaan.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s