Miksi työtapojen tai teknologian käyttöönotto ei toimi rysäytyksellä kuin saduissa?

Vastaus otsikon kysymykseen: koska emme ole robotteja (vielä), vaan ihmisiä.

Taustateoriaksi tälle väitteelle esitän wikipediasta haetun teknologioiden omaksumisen kellokäyrän:

“The technology adoption lifecycle model describes the adoption or acceptance of a new product or innovation, according to the demographic and psychological characteristics of defined adopter groups. The process of adoption over time is typically illustrated as a classical normal distribution or “bell curve.” The model indicates that the first group of people to use a new product is called “innovators,” followed by “early adopters.” Next come the early and late majority, and the last group to eventually adopt a product are called “laggards”.”

Saduissa prosessi menee näin (vesiputousmallina):

  1. asennetaan organisaation käyttöön joku uusi teknologia, joka potentiaalisesti vapauttaa 50% ajasta turhan työn tekemiseltä ja lisää elämänlaatua 25%
  2. pidetään lanseerauskampanja, koulutuksia ja bileet
  3. kaikki ovat onnellisia ja hyödyntävät uutta teknologiaa maksimaalisesti

Ihmisten kanssa oikeassa elämässä prosessi menee enemmänkin tähän suuntaan:

  1. ennen asentamista Innovaattoriryhmä on jo omaksunut teknologian testaamalla sitä itsenäisesti
  2. asennetaan uusi teknologia – tässä vaiheessa se on Innovaattoreiden mielestä jo vanha
  3. varhaiset omaksujat ottavat teknologian haltuun samantien asennuksen jälkeen – osa käy koulutuksissa huvin vuoksi
  4. koulutus ja lanseerauskampanja sekä bileet tulevat ja menevät – aikainen enemmistö alkaa pikku hiljaa hyödyntämään teknologiaa
  5. varhaiset omaksujat pitävät jo teknologiaa tylsänä – odottavat innolla jo jotain uutta – turhautuvat kun eivät voi hyödyntää teknologiaa kaikkien kanssa, sillä myöhäinen enemmistö ei ole vielä lukenut intrasta uutista, jossa kerrotaan lanseerauskampanjasta – heitä ei kiinnostanut mennä mukaan liian aikaisessa vaiheessa taas johonkin uuteen hehkutukseen
  6. myöhäinen enemmistö alkaa pikku hiljaa omaksua teknologiaa
  7. laggads (en tiedä miten suomentaisin) ei huomioi lanseerausta millään tavalla, he eivät ole vielä ehtineet kieltäytyä käyttämästä edellisenkään aallon uutta teknologiaa

Eli, olemme jokainen jatkuvasti eri vaiheissa eri asioiden kanssa. Siksi yhteistyövälineiden lanseeraus ei ole ihmisten ohjelmointia  ylhäältä annettuna kertarysäyksellä vaan jatkuvaa kehittämistä ja vuoropuhelua.

Huom! Näillä omaksumisen nopeustekijöillä ei tarkoiteta oppimiskykyä eivätkä nämä ole paremmuusjärjestuksessä.

Lue lisää ulkomaan kielellä wikipediasta:

http://en.wikipedia.org/wiki/Technology_adoption_lifecycle

Advertisements

4 thoughts on “Miksi työtapojen tai teknologian käyttöönotto ei toimi rysäytyksellä kuin saduissa?

  1. Tulee mieleen vielä kysymys, missä määrin organisaatiot ovat samanlaisia? Selvimmin tämän näkee pienissä startupeissa, joissa koko porukka saattaa kuulua alkupään omaksujiin.

    Mutta entä kun mennään isoihin organisaatioihin? Onko seurauksena vääjäämättä normaalijakaumaa lähestyvä populaatio vai voiko siihen vaikuttaa?

    Minusta voi vaikuttaa. Kyse on yrityskulttuurista ja rekrytointi- ja henkilöstönkehityskäytännöistä. Ihmisiä voi paitsi rekrytoida ja vaihtaa, he voivat myös muuttua. Olen itse ollut tekemässä pitkää muutoshanketta, jossa jämähtänyt, virastomainen yritys muutetaan tietoisesti ketterämmäksi. Sitä tehdessä näki myös, miten uusien asioiden lanseeraustyö muuttui: jämähtäneessä tilassa olevassa yrityksessä uudet asiat pitää lanseerata aivan erilaisella tavalla kuin jo valmiiksi ketterässä yrityksessä.

    Yhteenvetona: tunnistamalla toimintaympäristön voi suunnitella siihen ympäristöön sopivia käyttöönottotapoja.

    (Hankkeesta, jonka pääarkkitehtina olin, on uutisoitu mediassakin hieman, josko se kiinnostaa: http://www.organisaatio-sanomat.fi/lupa-odottaa-isoja-asioita-fastems-luottaa-organisaatiokulttuuriin/)

    1. niinpä, kaikki ovat erilaisia ja isoissa organisaatioissa on useita erilaisialin kulttuureja. lisäksi, ihmiset eivät vain passiivisesti odota että asioita “jalkautetaan” heille vaan toimivat enemmän ja vähemmän itsenäisesti.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s