#tietotyö ja siitä keskustelu junnaa Suomessa paikallaan – miksi? #uusityö

Mielestäni me junnaamme jostain syystä paikallaan modernin tietotyön suhteen. Tarkoitan sitä että yhä edelleen harkitsemme siirtymistä vaikkapa käyttämään erilaisia ilmoitustaulumaisia kanavia firmojen sisällä tai mietimme pitäisikö mennä sosiaaliseen mediaan. Samaan aikaan kuitenkin maailma menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja toisaalta on olemassa erilaisia hyvin ketteriä projektimalleja, joilla voi kokeilla näitä “uusia” asioita ilman mammuttiprojekteja. Mistä ihmeestä tämä johtuu?

Toisaalta sitten julkisessa keskustelussa on paljon esillä kaltaisiani uuden työn evankelistoja, jotka julistavat näiden kätevien työtapojen ihanuutta. Eikä siinä mitään mutta keskustelu on aika yksipuolista, kukaan ei juurikaan haasta, lähinnä kyse on siitä että millä alustalla jonkun mielestä pitäisi asioita tehdä eli tietyllä tavalla keskustellaan epäoleellisista asioita?

Ehkä kyse on osittain siitä että Suomessa ei ole tapana jakaa firmojen käytäntöjä julkisesti, vaan jokainen tavallaan opettelee samat asiat kantapään kautta. Esim. USA:n keskustelukulttuuri on tämän suhteen erilainen, englanniksi löytyy paljon avoimia tarinoita siitä että vaikka miten iso firma on onnistunut ottamaan sosiaalisen intran käyttöön, ihan askel askeleelta (ei mitään liikesalaisuuksia tietenkään, eikä myöskään mitään rakettitiedettä). Me taidamme olla vähän sellaisia että mieluummin katselemme ja luemme mutta jaamme vähemmän. Haasteena tässä on se että näin menettelemällä oppi ja tekemisen taso yleisesti ei pääse leviämään tarpeeksi nopeasti.

Katsokaa tuota Outi Lammin leikkimielistä osaamislistaa vuodelta 2009. Niin, siis 6 vuotta vanha lista!

http://www.outilammi.com/2009/11/kaksi-osaamistestia.html

Ok, muutama yksityiskohta on saattanut alustoissa muuttua mutta tuossa on joka tapauksessa tällekin hetkelle todella relevantteja taitoja, joiden pitäisi olla peruskauraa kaikille. Onko näin? Jos ei niin miksi ihmeessä ei?

Toinen hyvä artikkeli Outilta on uudempi, jossa on maalattu kuvaa siitä mitä kaikkia taitoja meillä kaikilla (ei siis IT -tyypeillä tai somepioneerihörhöillä tai freelancereilla) pitäisi olla:

http://www.outilammi.fi/blogi/2014/12/osaaminen-tietotyossa/

Itsensä johtaminen on nostettu ykköseksi. Ja se pitää sisällään mielestäni sen, että jos huomaa että ei osaakaan jotain niin sitten opettelee. Tänä päivänä ja uskon että tulevaisuudessa yhä enemmän, nämä kaikki perusvälineet (erilaiset sosiaaliset kanavat, tiedostojen jako yhteismuokkauksineen, visuaaliset projektityökalut) ovat sellaisia, joiden käyttämiseen ei tarvita kursseja vaan omaa paneutumista ja oman työporukan kanssa sopimista että miten päätetään käyttää.

Mielestäni olisi tavallaan aika siirtyä näiden ensimmäisten askelien ohi, tai siis se aika on jo mennyt. Nyt on sentään jo 2015, globaali kilpailu kiihtyy koko ajan, eikä meillä pitäisi olla aikaa enää harkita näitä sosiaalisia introja ja muiden perusvälineiden hyödyntämisiä. Vai odotellaanko vielä pari vuotta?

Miten sitten eteenpäin?

  • kerää pilottiporukka
  • ota työtapa ja väline käyttöön
  • testaa toimiiko, kerro hyödyt eteenpäin, laajenna käyttöä organisaatiossa
  • eli ns. fail fast -menetelmä

Englanniksi löytyy paljon hyvää materiaalia aiheesta, esim. seuraava artikkeli. Siinä on ihan hyviä vinkkejä, oleellisinta on hankkia tarpeeksi “muskeleita”, jotta muutoksia saadaan isommalla volyymilla läpi. Konteksti on tuossa jutussa Office 365 mutta pätee mihin tahansa ympäristöön.

http://efficiency365.com/2014/12/29/office-365-roi-calculations-are-you-including-the-human-cost/

Yksi vielä hankalampi kysymys tänne loppuun on se, että jos meillä onkin sellainen tilanne, että perinteiset organisaatiot ovat yksinkertaisesti liian hitaita toteuttamaan tällaisia projekteja? Mitä se tarkoittaa? Pitääkö tyytyä odottamiseen ja hitaaseen sisäpolitikointiin? Vai, pitääkö muodostaa jonkinlaisia uusia organisaatioita, jotka jo alusta asti työskentelevät esim. verkostomaisemmin tai ainakin joustavammin ja antaa vanhojen jäädä jälkeen?

 

Advertisements

2 thoughts on “#tietotyö ja siitä keskustelu junnaa Suomessa paikallaan – miksi? #uusityö

  1. Yksi syy siihen, miksi keskustelu junnaa paikallaan lienee se, että tietotyö yhdistetään yksipuolisesti IT-jutuksi, vaikka tosiasiassa yhä useampi ammatti-ihminen tekee tietotyötä, siis myös markkinoinnin, viestinnän ja sosiaalisen median ihmiset. Kaikkien ammattiryhmien työ sujuu taatusti paremmin, jos tietotyöosaaminen (=oman osaamisen kehittäminen ja muu itsensä johtaminen incl. hyvinvointiasiat, fiksu ajankäyttö, näppäryys välineiden kanssa, jne. ) on kunnossa. Kuten aikaisemmassa postauksessasi jo totesitkin, tietotyö on niin laaja alue, että sieltä voi ottaa lähes minkä näkökulman hyvänsä. Tietotyöstä voi puhua yksilön tai ryhmän tasolla, siitä voi puhua sellaisena kuin sitä tehdään nyt ja keskittyä olemassa olevan pieniin parannuksiin tai sitten voidaan puhua työstä sellaisena kuin sen arvellaan ja halutaan olevan viiden vuoden kuluttua.

    1. Samaa mieltä, itsensä johtaminen ja oman osaamisen kehittäminen palvelee ihan kaikkia. Ehkä osittain olemme vielä sellaisen harhakuvan vallassa että tavallaan odotetaan että esim. työnantaja huolehtii kouluttamisesta ja jos ei jostain aiheesta joku tarjoa kurssia niin sitä taitoa ei tarvitse osata. Ja toisaalta ei luoteta siihen että ihmiset itse pystyvät oppimaan asioita jos heihin luotetaan ja annetaan tilaa oppimiselle.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s