Epätoivoinen nuoruuden metsästys somessa

Mistä tietää että on keski-iän kriisissä? Kun käyttää aikaansa sen miettimiseen että mitä tapahtuu jos nuoret hylkäävätkin Facebookin? Kun ottaa itsestään TOSI paljon selfieitä sen toivossa että saisi levydiilin? Vaikea sanoa.

Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin tällainen kriisi on osa elämää, ja liittyy yksinkertaisesti siihen että jonain päivänä tajuaa jossain alitajunnassaan, että ei ehkä olekaan kuolematon. Tämä tapahtuu jossain 30 -ikävuoden ylittämisen jälkeen ilmeisesti. Tai ehkä jopa siinä hieman ennen, ja ehkä se selittää sen klassisen rokkitähtien kuolemisiän hieman ennen tuota rajapyykkiä?

Asiantuntijat sanovat myös että kriisi on ohitettu siinä vaiheessa, kun ihminen pystyy hyväksymään kuolevaisuutensa, eli sen että elämä on oikeasti rajallinen ja se on ihan ok eikä nuoruutta saa takaisin kovempaa juoksemalla, botoksilla, twitter -seuraajilla tai selfieiden ottamisella. Hyväksymiseen voi mennä pitkään ja prosessi voi olla tuskallinen ja/tai kallis, riippuen henkilöstä.

Pääsemme klassiseen Fight Club -sanontaan:

“First you‘ve gotta know – not fear, know – that someday you‘re gonna die.”

Tämä aihe tuli muun muassa mieleen tästä Jarin ja Ellin hauskasta postauksesta, jossa käydään läpi sitä miten nettikeskustelu ei itsessään ole arvokas asia, vaan sen luontevuus keskustelijoiden ehdoilla:

http://spottiblogi.com/2014/10/27/digikuluttajan-jaljilla-keski-ikaisten-touhuja/

Miksi me siten tuijotamme niin paljon epäolennaisia numeroita? Miksi aikuiset niin kovasti pohtivat että miten tavoittaisivat teinit? Että mihin välineeseen pitää mennä työntämään sanomaa, jotta nuoret sitten ostaisivat tuotteita tai tulisivat keskustelemaan meidän kanssa?

Muistan –  hämärästi tosin sillä olen jo 38 – miten äärimmäisen helppoa oli huomata nuorena itse ollessani sellaiset aikuiset, jotka yrittivät olla “nuorekkaita”. Yrittäminen näkyi ja kuului kilometrien päähän, oli noloa pukeutumista tai sitten jotain “hauskoja läppiä”, jotka oli otettu joltain väärältä vuosikymmeneltä.

Mikä tämän tekstin pointti oli? No, haluaisin rohkaista kaikkia olemaan rohkeasti omia itsejään, ihan sen ikäisenä kun nyt satutte olemaan 🙂 Jos puhutaan keskustelusta somen välityksellä, niin parhaimmillaan kukaan ei tiedä tai tule miettineeksi toisen ikää, vaan voidaan keskittyä asiaan ja siihen keskusteluun, jos sitä luontevasti syntyy. Me tiedämme kuitenkin että ikä ei sinänsä kerro mitään vaikka siitä että miten osaa erilaisia digitaalisia palveluita hyödyntää. Lisäksi, jokaisessa ikäkaudessa on vahvuutensa, nuorena energia, voima ja illuusio kuolemattomuudesta, vanhempana kokonaisuuksien hahmottaminen ja kuolevaisuuden ymmärtäminen höystettynä elämänkokemuksella.

Tässä vielä loppuun vinkkejä kaikille kaltaisilleni keski-ikäisille ja miksei nuoremmillekin, että miten pysytään toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/246237-nain-ehkaiset-dementiaa-katso-professorin-8-kohdan-lista

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s