Digitalisaatio on vanha juttu mutta miten pitäisimme kiinni oppimisesta? #esn #whatsapp #oppiminen

Pari eri juttua samalla teemalla, alla linkkejä:

  • kouluikäiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluita kuin vanhempansa, vanhemmat eivät ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää
  • töissä uudet työntekijät haluavat käyttää uudenlaisia viestintävälineitä, pidempään talossa olleet eivät halua koskea pitkällä tikullakaan (esim. miten voidaan vielä 2014 miettiä että pitäisikö se ESN olla vai ei, kun se on jo vanha juttu ja ihan perustyöväline sisäiseen viestintään)
  • paljon uusia aluevaltauksia tehdään laajemassakin mittakaavassa internetin hyödyntämisen suhteen, osa painaa jarrua eikä halua edes kuulla internet of things:sta yms

Mikä ihme on tämä ilmiö, joka saa sanomaan että “en mä halua oppia näitä uusia juttuja”? En puhu nyt pelkästä “digitalisaatiosta” vaikka siihen moni näistä liittyykin. Ihmettelen yleensä sitä että voisi ajatella niin että ei tarvitse oppia mitään uutta. Itse, vaikka en olekaan nuori, olen kasvanut digitaalisen kulttuurin ympäröimänä, ja kaikissa työpaikoissani olen aina puuhastellut sen aikaisten uusimpien teknologioiden parissa, ja nähnyt monien juttujen suorastaan vanhentuvan käsiin. Moni asia on tässä ohessa muuttunut ja jatkuvasti saa opetella uutta. En näe että olisi vaihtoehtoja, sillä maailma on jatkuvan muutoksen tilassa joka tapauksessa.

Herätys aikuiset – whatsapit yms ovat arkea

Työn sähköinen tulevaisuus

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s