Työkalu ihmistä, vai ihminen työkalua varten? #some #digiaika

“Sinun pitää postata vähintään 3 kertaa päivässä”

“Inbox Zero! – postilaatikon on oltava tyhjä joka päivä!”

“Sähköpostiin on vastattava vähintään 24h kuluessa sen saamisesta.”

“Asiantuntijan on oltava näkyvissä jokaisessa isommassa sosiaalisen median alustassa, jotta olisi vakavasti otettava.”

“Sisältösi pitää olla hyödyllistä, hauskaa ja helposti jaettavaa.”

“Älä postaa pelkkiä linkkejä vaan lisää mukaan oma fiksu, hauskahko huomautuksesti, jotta huomioisit yleisösi.”

Kuulostaako tutulta? Tuossa on muutamia suosittuja huudahduksia, joita kuulee paljon kun puhutaan näistä uudehkoista välineistä. Jännittävää on että yksikään noista yleisistä ohjeista ei ota huomioon ihmistä ja hänen tavoitteitaan tai tarpeitaan. Ikäänkuin se, että uusia välineitä on tarjolla, tarkoittaisi sitä että ihmisten pitäisi sopeutua niiden kehittämiin, aika robottimaisiin aikatauluihin ja muotovaatimuksiin. Luulisi että tällaisena automaation aikana parempi olisi miettiä omat tavoitteet ja hyödyntää näitä välineitä niiden saavuttamiseksi eikä niinpäin että välineet kertovat meille milloin pitää hypätä ja kuinka korkealle, heti kun älylaite värähtää?

Esim. itselläni on tilit jokaisessa isommassa palvelussa, on ollut jo vuosien ajan. Otetaan vaikkapa Twitter, Facebook, LinkedIn, Instagram ja Google+, sekä tämä blogi WordPress.com:ssa.  Jos noudattaisin näiden eri palveluiden suositeltuja postausohjeita, niin tuottaisin jokaiseen erikseen juuri sen palvelun kautta itseäni seuraavan “yleisön” tarpeita palvelevia mukavia asioita. Sehän tarkoittaisi aika pitkällä täyspäiväistä työtä 🙂 Itse ajattelen omalla kohdalla että henkilökohtaisessa käytössä tämä koko paletti on vain väline olla kontaktissa toisiin ihmisiin, siinä missä sähköposti tai puhelinkin. Siispä en välitä yksittäisten alustojen vaatimuksista vaan yritän käyttää kokonaisuutta palvelemaan sitä, että voin seurata mielenkiintoisia aiheita ja ihmisiä sekä halutessani osallistua keskusteluun, siellä missä se nyt satutaan käymään. Tästä syystä käytän myös surutta Hootsuiten kaltaisia välineitä, joilla samoja sisältöjä voi linkittää useaan palveluun.

Kirjassa Present Shock käsitellään mm. tätä mielenkiintoista tilannetta, jossa nyt olemme näiden vaatimusten keskellä. Aika on tiivistynyt tähän hetkeen, sillä milloin tahansa kaikki maailman tieto on periaatteessa saatavilla klikkauksella tai pyyhkäisyllä, ja olemme jatkuvasti tavoitettavissa ja läsnä globaalisti. Lineaaristen tarinoiden aika on mennyt, nyt olennaista on kokemus tässä ja nyt sekä tietovirtojen jatkuva liike.

Suosittelen lukemaan kirjan mutta jos olet liian kiireinen (tietenkin olet!), tsekkaa ainakin alta löytyvä video, jossa käsitellään kirjan teemoja. Kantava ajatus on että vaikka aikamme on osiltaan “shokeeraava”, se ei tarkoita mustavalkoisesti uhkaa vaan sitä että kannattaa miettiä minkälainen välineiden hyödyntäminen palvelee aidosti. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.

http://vimeo.com/91720717

Tässä vielä linkki kirjaan Amazonissa. Itselläni on Kindle -versio, jota tietty lainaisin mielelläni mutta sehän ei onnistukaan tässä suljetussa järjestelmässä 🙂

http://www.amazon.com/Present-Shock-When-Everything-Happens/dp/1591844762

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s