Kirjan ja ruusun päivänä kulttuurisekoitusta, klassista ja digiä #kirjat

Tämä päivä sopii hyvin kirjallisuuden ja lukemisen ylistämiselle. En juuri nyt löydä hyviä sanoja, joten linkitetään muita. Sen olen huomannut että mitä enemmän luen, sitä enemmän arvostan lukutaitoa, lukukokemusta ja hyvää kirjallisuutta sekä sitä että meillä on kirjastoja, joihin kuka tahansa voi mennä ja lainata hirvittävän hyviä kirjoja ilmaiseksi. Tänä vuonna minulla on lukuprojekti, tavoitteena lukea mahdollisimman paljon maailmankirjallisuuden klassikkoja suunnilleen Cervantesin ajoista eteenpäin.

Tähän mennessä luettuna ovat nämä (luen suomenkielisiä käännöksiä mutta tuolla softalla löytyy englanninkieliset kätevämmin listalle):

https://www.goodreads.com/review/list/29053323?shelf=read

Juuri nyt on menossa Dostojevskin Karamazovin veljekset.

Photo 23.4.2014 7.38.07

 

Korkea ja matala kulttuuri?

Klassikoilla, klassisella musiikilla ja yleensä millä tahansa ns. korkeakulttuurilla on joissain piireissä sellainen maine, että se on jotenkin vaikeaa tai vain tietyille ihmisille tarkoitettua. Mielestäni tällainen ajattelu on aikansa elänyttä ja ihmistä haitallisella tavalla rajoittavaa. Vähän sama kuin jos liikunnassa ei suostuisi tekemään hyviä perusliikkeitä kuten kyykkyä, leukoja tai maastavetoa siksi että ne ovat ikivanhoja liikkeitä.

Yleensäkin mielestäni kulttuurin harrastamisessa kannattaisi olla vähemmän “joko tai” ja enemmän “sekä että”. Kirjoja voi lukea sekaisin, Spotifyn soittolistalla voi olla vierekkäin noisecorea ja klassista, muitakin elokuvia voi katsoa kuin “uusin Räjähdys&Tissit, jossa pääosassa Adam Sandlerin kaksoisveli”, ja silti voi nauttia vaikka nyt sitten Macheten jatko-osasta (tosin se oli aika tylsä).

Jos voisi jotain toivoa niin sitä että kaikki lukisivat aikuisiällä edes muutamia klassikoita, jotta tietäisivät mistä tämän päivän kirjallisuus ammentaa ja miten hienoa tekstiä on osattu tehdä jo tosi kauan sitten. Vähän sama kuin että pop -musiikissakin tietää kenen materiaalia uusin pop -artisti kierrättää. Tieto ja kokemus kulttuurin historiasta tekee mielestäni tästä päivästä mielenkiintoisempaa, kun voi yhdistää sen isoon kuvaan kulttuurista eikä sellaiseen harhaan että kaikki tärkeä olisi keksitty 2014. On hauska (joko koomisesti tai traagisesti, näkökulmasta riippuen) huomata että 1600 -luvun kirjan ihmisillä on samoja huolenaiheita kuin globaalissa maailmassa pärjäämään pyrkivillä meikäläisillä.

 

Kirjan tulevaisuus?

Tänään on tosiaan myös ekirjamessut klo 11:30 alkaen. Ajattelin kuunnella ja katsella: http://www.ekirjamessut.fi/

Minulla ei ole mitään hirveän jyrkkiä mielipiteitä siitä onko printti parempi kuin ekirja tulevaisuudessa, ja että kuoleeko kirja vai ei tai mitä kaikkea ehkä tapahtuu. Uskon siihen että kirjallisuus on ihmisille hirvittävän tärkeä tapa välittää ja kehittää kulttuuria ja ihmisyyttä noin yleensä, ja se tulee olemaan läsnä jollain tavalla niin kauan kuin yleensä käytämme tekstiä kommunikointiin. Tässä Varpun ajatuksia aiheesta.

Muutama asia kuitenkin, jotka ekirjojen pitäisi vielä ehkä ratkaista jotenkin:

  • akunkesto – printtikirjasta ei lopu koskaan virta
  • taustavalo aktivoi aivoja, eikä ekirjoja kannata lukea sängyssä ennen nukkumaanmenoa – printtikirjalla taas on hyvä rauhoittava vaikutus unensaantiin
  • miten lainata ekirja kaverille?
  • miten antaa erkirjakirjasto perinnöksi?

Tässä kolumnissa”Kirja tekee ihmisen” on kerrottu kirjan arvosta paremmin:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/618588/Kirja+tekee+ihmisen

 

Loppulaulu. Siihen voi kuvitella vaikka sanoihin että Lars laulaisikin “books and roses” 🙂

 

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s