Intervallityö(tm) – win-win-win -tilanne?

Twitterissä oli vauhdikas keskustelu tänään siitä, että monessa työssä se ns. tehokas aika harvoin sattuu esim. 8-16 välille, vaan se voi olla vaikka 7-9, 14-15 ja 21-23. Ja miten hankala tällaista on sitten sovittaa vaikka jäykemmän firman työaikoihin tai muun perheen elämään. Ajatus kai yleensä on että haluaa tehdä työnsä hyvin ja se tarkoittaisi sitä että myös huomioi sen milloin itse siihen kykenee, eikä koita pusertaa väkisin johonkin aikamuottiin, jos työ ei sitä oikeasti vaadi?

David Rock puhui intervallityöstä jossain kirjassaan, eli siitä että otetaan huomioon sekin seikka, että ihminen ei pysty yleensä ottaen keskittymään kuin n. 15-20min yhteen asiaan. Sen jälkeen olisi hyvä ottaa pieni kävelytauko tai sitten tehdä jotain ihan muuta ja palata hommiin kun itselle sopii. Kaikki työ ei tietenkään mahdollista tätä. Esim. jos olisi tiimi, jossa 5 huippuasiantuntijaa yrittäisi tehdä hommia yhdessä mutta kaikilla olisi eri “huippuhetket”. Eli kompromisseja on tehtävä mutta en näkisi mahdottomana että intervallityö voisi toimia hyvinkin.

Intervallityössä(tm) otettaisiin huomioon keskittymiskyky, eli se 15-20min, terveys eli istumisen tappavat vaikutukset sekä vuorokauden ajan mukaan vaihteleva tehokkuusrytmi. Se siis voisi olla win-win-win -tilanne? Keskittyneitä pyrähdyksiä tai sprinttejä pitkin päivää, ja niiden välissä lyhyempiä tai pidempiä aikoja “jotain muuta”.

Mitä mieltä olet?

Advertisements

One thought on “Intervallityö(tm) – win-win-win -tilanne?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s